tiistai 11. marraskuuta 2014

Joskus aurinko paistaa risukasaankin. Vai paistaako?



Viikko... Yhden viikon ajan sain seurata koiraa, joka ei nilkutellut. Se vaikutti niin onnelliselta...
Ajattelin jo, että ehkä ongelma katosikin itsestään. Ehkä ne ovat vain kasvukipuja, ehkä me päästäisiin elämään tuon kanssa treenin täytteisiä päiviä ilman rajoitteita. Ehkä, ehkä, ehkä...
Lauantaina oltiin hallilla tottistelemassa porukalla, otin Riskin kentälle. Teimme yhden luoksetulon ja sivulletulon ehkä kerkesimme hieman seuraamaankin. Hetken päästä pieni saksalainen nilkutti lelun kanssa luokseni...
Meinasi itku tulla, kun seurasin pienen saksalaisen liikettä, tällä kertaa siihen oikeasti sattui. Vaikka kuinka se yritti pysyä mukana ja tehdä iloisena niin kaikki sen eleistä antoi ilmi. Mamma nyt sattuu...



Pahaltahan tuo näytti. Nyt 2½ Rimadylin avustuksella mennään. Linkutusta on yhä havaittavissa, mutta ei ehkä niin pahana kuin lauantaina. Pikku hiljaa edetään. Jätetään tottistelut hetkeksi ja keskitytään nenähommiin eli etsintään ja jälkeen, jos kelit sen sallivat.
Todellakin toivon, että kyse on vain kasvukivuista, jotka menevät pian ohitse. Riski on ottanut pidemmän sairaslomansa oikein mukavasti. Ainakaan vielä ei olla tuhottu mitään. Ainoastaan hellyyden ja rakkauden tarve on kasvanut. Epäkohteliaasti sen ilmaisut tuntuvat ja jättävät mustelmia.
(Aamuisin hyppää melkein syliin kun mamma herää ja sitten käperrytään siihen selän päälle makaamaan mahdollisimman lähelle...)

Kerettiin me napsimaan kuviakin hallilla!



Kuvissa esiintyy Riskin samanrotuiset "poliisikollegat" Molemmat meidän luokalta! :)
Riski on kauhean pienen oloinen nuorempaansa, kuvassa esiintyvät komeahko uros on 7kk ikäinen. Riski on 3 kuukautta vanhempi ja antaa itsestään naapurin "lyhyen läskipojan" vaikutelman... :D

Leidinkin kanssa tuli treenattua ketteryysesteitä. Hieman otettiin pituushyppyä, keinua ja tikapuita. Tikapuilla tuli se ongelma, että lopussa tarvitsisi suorittaa koiran nosto. Tyhmänä menin nostamaan Leidin lopussa, vaikka tiesin ettei se tule siitä pitämään. Vaikka mitään ei tapahtunut ei labradorinnoutaja tahtonut enää suorittaa kyseistä liikettä. Se inhoaa/pelkää nostamista niin paljon!
Ollaan yritetty kaverin kanssa naksutella siitä, että annan vihjesanan "nosto" ja kiedon kädet koiran ympärille. Toivottavasti rauniokoe ei kaadu kyseiseen osioon!
Parin viikon päästä olisi korkata kisat tälle syksylle. Leidin kanssa tokoilemalla, tavoitellen toista AVO1 tulosta.

3 kommenttia:

  1. Kaikki saksalaiset niin komeina♡ on ne vaan upeita elikoita, harmi vaan terveystilanne :c
    Mites aijotteko käyttää jalkaa kuvattavana tai mitään? Kauheeta kun pienellä tuolleen jalka :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Magneettikuvaukseen on menossa tulevaisuudessa. Aikaa en vielä tiedä. Rajoittaahan tällainen todella paljon niin koiran kuin ohjaajankin elämää...

      Poista
  2. Aivan Super ihanii kuvii!! :) Voi ku sais laittaa omaan blogiinki omasta projektikoirastani kuvii :)

    VastaaPoista