tiistai 27. tammikuuta 2015

Pienet tassut temmeltää...

Riskin poismenosta ollaan selvitty yksi iso harppaus eteenpäin. Lauantaina suunnattiin kohti Oulua ja lähdettiin hakemaan mulle uutta nelijalkaista kaveria. Eihän sitä liian kauaa jaksa maassa maata. Riskin opit mukanani jatkan elämässä tarpomista ja näin mulle muutti ensimmäin ikioma koira. Pääasiassa tokoon kisakaveriksi, mutta voidaan me harrastaa vaihtelun vuoksi paljon muutakin.
Olen kokenut uskomatonta tuuria, että löysin niinkin mukavan kasvattajan. Kävin pentuja katsomassa jo kuusiviikkoisina ja ne pienet pallerot varastivat sydämeni, rakastuin tähän rotuun vain lisää.
Ennen kuin kukaan kysyy niin ei, pentu ei tullut vain lohduksi, se ei ollut hätäinen päätös. Tiesin jo kauan ennen Riskin lopetusta, että sieltä minulle tulisi koira. Silloin vain oli suunnitelmana, että Riski olisi lähtenyt töihin tai toiseen kotiin... Silloisiin suunnitelmiin kuului tärkeä osa-alue.
Se, että mun rakas pieni saksalainen olisi elossa <3
No kuten sanoin en halunnut pysäyttää elämääni täysin, vaikka ajatus osittain sattuikin. Riskin kuva koristaa seinälläni ja tilaamani taulu roikkuu hyllyni vieressä. Ei en tule unohtamaan tuota isokorvaista kaveria, joka perskele meni varastamaan palan sydämestäni...
Aika toivottaa tervetulleeksi uusi aika taas pennun kasvattamisessa. Saanen esitellä... Nitro!



Nitro tosiaan muutti lauantaina rikastuttamaan elämääni. Se on uskomattoman reipas pentu. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien paljastui, että se juoksee ihan kaikkien luokse oli sitten kyse koirasta tai ihmisestä häntä vimmatusti heiluen. Pikku hiljaa se on alkanut ymmärtämään, että minä olen sen ihminen ja pienin askelin se on reipastuntu hurjasti. Maailman parasta on repiä lahkeita ulkona ja sisällä roikutaan leluissa jatkuvasti.
Vähän se jännittää ääniä, mutta rohkaistuu kumminkin tutkimaan. Ylitse pääsemätöntä oli auton skrapauksen ääni. Eiköhän se tuosta rohkaistu kun maailma alkaa käymään tutuksi.
Nitro on täynnä positiivisuutta ja energiaa. Aina kun käydään ulkona se pistää leikiksi kanssani ja juoksentelee hangissa, jahtaa lumikokkareita ja rallattelee ympärilläni. Se vain on aivan mahtava!
En voi kiittää tarpeeksi saadessanii käsiini tällaisen pennun, odotan jo innolla sen kasvua, jotta päästään treenaamaan kunnolla.
Olen nyt treenannut ihan kontaktin pitoa ja leikkimistä. Tuo kakara on ihan innoissaan kun passivoidun, tapittaa paikallaan ja komentaakin haukkumalla liikkeelle. Me siis opetellaan sitä, että Nitron tulee vaatia tekemistä multa, eikä toisinpäin. Yritän tehdä sille mahdollisimman hyvät pohjat, koska mahdollisena tavoitteena olisi tottelevaisuusvalio! (keh keh ja ollaan muuten tosissamme!)



Kun arki lähtee rullaamaan niin koitan aktivoitua videoinnin kanssa, joka Riskin kanssa muodostui jo lähes tavaksi. Eli luvassa on kirjoituksia ja videoita pentutreeneistä! 
Mikään ei muuten voita sitä tunnetta kun pentu painaa päänsä syliin ja nukahtaa siinä luottamus paistaen <3
Näin on käännetty uusi sivu elämässä ja toivotaan, että tämä taival tulee olemaan pidempi kuin edellinen!



2 kommenttia:

  1. Aivan ihania uutisia :) Onnea pienestä vauhtiraketista ja tsemppiä kaikkeen siihen, mitä tulevaisuus sitten ikinä tuokin tullessaan.

    Janni / Toimintakyvyttömät

    VastaaPoista
  2. Nitro on vaan niin ylisöpö <3 Niinhän se vaan on, että pakko on mennä päivä kerrallaan eteenpäin kaikesta huolimatta. Onneks sulla on nyt tuollainen pikkuinen joka saa sut hymyileen :)

    VastaaPoista